tiistai 6. elokuuta 2013

Kotona ollaan


Helsinki kesällä. Lämmöstä hullaantuneet viihtyvät kesän puistoissa ja meren äärellä. Aurinko juhlii kanssamme kellon ympäri.

Helsinki on aina ollut itsestäänselvyys. Keskusta kauimmillaan korkeintaan 45 minuutin bussimatkan takana, nykyisin viidentoista. Tiedän missä on Hietsu, stadikka, Siltanen, Seurasaari, Hakaniemen halli ja Salmiakkikioski (hyi). Osaisin suunnistaa näihin ja ihaniin brunssipaikkoihin, jos huvittaisi.

Eipä ole paljon huvittanut. Käyn edelleen lähinnä K-marketissa ja slangisanoista omin on hima. Mutta pian en ulkomaisessa sisämaakaupungissa - jos sinne nyt oikeasti vielä päästään - voikaan kauhoa keuhkojani täyteen meri-ilmaa, kuunnella raitiovaunujen kolinaa tai jäädä bussin alle Elielinaukiolla. Nyt kun Helsinkielon päivät käyvät vähiin, olisi ehkä viimein otettava ilo irti pääkaupunkiasumisesta.


En elä kuluttamisesta, joten kävin Stokkalla vain katsomassa isoja "kultakaloja". Ajelin vähän ratikalla, kävin Lintsin näköalatornissa ja törmäsin sattumalta serkkuuni. En tuntenut varsinaisesti mitään, mutta tuskin koskaan tulen olemaan täysin Helsingin ulottumattomissa. Täällä olen kuin kotonani.

2 kommenttia:

  1. Sinut on haastettu blogissani! :)

    http://forever-young-sikeeh.blogspot.fi/2013/08/blogihaaste.html

    VastaaPoista