keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Minä nauran

Kyllä minulle ainakin nauru maittoi Per-looksia selatessa. Ja minusta saa naurattaakin porukka, joka tuppaa virallisiin vaalikuviinsa Kiitos 1939-1945 -paidoissaan, karjalalippiksissään ja kasaripermikset hapsottaen. Jos jengi on noin uskomattoman ulapallaolevan näköistä, ja vielä tosissaan, niin minähän nauran. Nauran sillä uhallakin, että leimaannun sivistymättömäksi moukaksi. Naurunkohteideni tasolle siis.

Ihmistähän ei saisi tuomita ulkonäön perusteella, mutta kyllä pukeutuminen ja pärstäkerroin vain kertoo aika paljon kantajistaan. Jos parrassa roikkuu kaksi suomileijonapinssiä, ei arvailut henkilön aatemaailmasta voi mennä kovin kauas metsään.

Mielensäpahoittajat ja suvaitsevaisto on tietenkin tyrmännyt ja tyrmistynyt: pilkkaa ja panettelua! Sivustollahan on pelkät kuvat samalla tavalla kuin katujen vaalimainoksissakin; ei ainuttakaan pilkan sanaa. Persut itse ovat keksineet, että tässä meitä nyt dissataan. Jos itsekin näkevät oman noloutensa, niin mikseivät sitten muutkin. Ja olisihan tästä voiunut kerätä pisteet kotiin sanomalla, että meidän puolueessa ei tarvitse photoshoppailla, ja tullaan sellaisina kuin ollaan.

Yhä naurattaa. Ja melkein yhtä paljon naurattaa Kokoomuksen hehheh-rennosti pikkutakin olalleen heittäneet hyppyritukkajuipit ja parikymppiset jakkutantat. Itseäni läheisimmistäkin puolueista löytyy omat pihallaolijansa ja minun rumalle passikuvallenikin saa kuka vain tulla nauramaan. Se on ihan höpö, joka leikistä suuttuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti